Uuden vuoden kunniaksi julkaisemme nyt kuulumisemme 'hieman' viiveella ( terveisin tytot Manlysta, Sydneysta):
Apua! Yhtäkkiä on vierähtänyt kuukausi tai kaksi tai kolme... Ja emme ole saaneet aikaiseksi kirjoitettua mitään blogiimme. Osaksi syytämme Australian kallista, rajoitettua, hidasta nettiä... Osaksi reppureissauselämää ilman tietokonetta... Osaksi rantoja, aurinkoa ja ihania ihmisiä! Meillä ei ole siis juurikaan ollut aikaa pysyä paikallaan niin kauan, että saisimme jotain kirjoitettua. Nyt yritämme hetken tsempata, että saamme jaettua kuulumisemme kaikille!
Viimeksi, kun kirjoitimme blogiamme, olimme Emu Parkissa. Noh... Nyt olemme Surfers Paradisessa ja tähän väliin on mahtunut paljon paikkoja ja tapahtumia! Hervey Bay, Rainbow Beach, Fraser Island, Noosa, Brisbane ja Gold Coast. Aloitetaanpa tapahtumien muistelu Hervey Baystä, Rainbow Beachista ja Fraser Islandista. Auringon pehmentämät aivomme yrittävät nyt hetken aikaa raksuttaa, mitäs meille onkaan sattunut ja tapahtunut...
Emu Parkin jälkeen suuntasimme kohti Hervey Baytä. Emu Parkista sen verran, että se on todella pieni paikka ja emme sinäänsä voi suositella sitä... Ellei sitten halua tehdä retkeä läheiselle saarelle, jonka emme nyt muista... Emu Parkissa ei oikeastaan ollut yhtään mitään Peter Pan - matkatoimiston hehkutuksista huolimatta... Hervey Bayhin saavuimme yöbussilla säästäen rahaa majoituskuluissa! Missiomme Hervey Bayssä oli mennä whale watchingiin ja jatkaa sitten matkaamme Rainbow Beachille. Itse Hervey Baystä ei oikein muodostunut mieleemme kunnollista kuvaa, koska olimme siellä vain yhden yön.
Valaiden katselu Hervey Bayssä oli mahtava kokemus! Menimme laivalla lähelle Fraser Islandia ja ajelimme alueella, jossa hyppeli useita valaita... Isoja ja pieniä. Satuimme olemaan juuri sopivaan aikaan Hervey Bayssä, koska tähän aikaan vuodesta valaat matkaavat tämä alueen ohi. Näimme suuren valaan kruisailevan ihan veneenme vieressä ja lopuksi sokerina pohjalla isompi valas kävi hyppäämässä aivan veneemme vieressä niin korkealle, että näimme noin puolet valaasta veden pinnan yläpuolella ja ehdimme saada kuvan vasta, kun valas oli molskahtanut takaisin mereen! Alla on kuvia tältä reissulta.
Hervey Baysta matkamme jatkui kohti Rainbow Beachia. Yövyimme Dingos-hostellissa. Hostelli oli ok: ei mikään siisteimmästä päästä, mutta siellä oli ilmainen pannukakkuaamiainen (kannattaa tarkastaa aamupalan tarjoiluaika, silla se tarjoiltiin tosi aikaisin)! Hehe.. Hostelli oli myös hyvä siitä, että suurin osa Fraserille lähtijöistä majoittui täällä, joten tutustuimme osaan ihmisistä jo ennen matkaa. :) Rainbow Beach itsessään on todella pieni paikka. Suurin osa ihmisistä pysähtyy Rainbow Beachillä siksi, että siitä on helppo mennä Fraser Islandille. Oikeastaan ainoa nähtävä paikka Rainbow Beachillä on itse beach ja suuri hiekkavuori. Sieltä voisikin vuokrata laudan ja surffata hiekkavuorta alas. Meillä jäi tämä kuitenkin tekemättä. Mahtavia kuvia kuitenkin saimme, kun kiipesimme vuoren päälle.
Fraser Islandin matkamme kesti 3 päivää / 2 yötä. Heti Whitsundaysin jälkeen Fraser on ollut ehdottomasti yksi reissumme kohokohdista! Nämä 3 päivää koostui lähinnä maasturiajeluista pitkin saarta. Yhteen maasturiin mahtui 8 henkilöä ja matkasimmekin yhdessä 8 hengen ryhmässä koko matkan. Näiden ihmisten kanssa tulikin vietettyä insentiivisesti kolme päivää. Meidän ryhmämme oli huikea! Autossamme oli kaksi saksalaispoikaa, ranskalainen pariskunta, uusi-seelantilaisjätkä sekä irlantilainen tyttö. Ihania persoonia jokainen ja niin paljon sai kyllä nauraa koko reissun ajan... Toivottavasti vielä tapaamme jossain... :)
Saarella ei juurikaan kummoisia teitä ollut, tämän vuoksi itse ajaminen olikin aikamoinen kokemus. Ajoimme metsässä, jossa oli suuria kiviä, kapeita teitä, mutakuoppia.... ajoimme beachillä, jossa oli niin pehmeää hiekkaa, että melkeimpä jokainen auto jumittui ainakin kerran tähän hiekkaan. Ajelimme paikoissa, joissa ennen retkeä emme ikinä voineet kuvitellakkaan ajavamme. Jokainen autossaolija sai kokeilla ajamista, mikäli halusi. Me emme kuitenkaan ajaneet, sillä Kirsi ei halunnut ja minä olin liian lyhyt siihen... fuckkk! :D Mutta auton kyydissä oleminen itsessään oli mahtava kokemus! Kiitokset vaan mahtaville kuskeillemme ryhmässämme. Erityisesti saksalaisjätkät olivat niin innoissaan ajamisesta ja hoitivatkin homman loistavasti.
Fraser Island - maailman suurin hiekkasaari - on tunnettu myös dingoista, joita näimmekin jo heti ensimmäisenä päivänämme. Tällöin ajoimme järvelle nimeltä Lake McKenzie. Matka järvelle kesti noin tunnin ja yksi porukkamme autoista jäi jumiin, joten matkanteko oli todella hidasta - mutta hyvässä seurassa hauskaa! Järvi oli todella kaunis paikka. Vesi oli tosi kirkasta ja järvi oli metsän keskellä. Ohjaajamme sukelteli järvellä ja löysi pari pientä kilpikonnaa. Söpöjä! Illan saapuessa matkasimme leirintäalueelle, jota ympäröi dingoaidat. Teimme ruokaa yhdessä, istuimme iltaa ja nukuimme teltassa.
Seuraavana päivänä menimme katsomaan pientä jokea nimeltä Eli Creek. Todella upea paikka! Jokea pitkin sai kahlata virtauksessa, ja joen vesi oli niin puhdasta, että sitä olisi voinut juoda. Raikas, kirkas vesi ja rehevä kasvusto ympärillä loivat taianomaisen paikan lähelle Fraser Isladin rantaa.
Eli Creekin jälkeen menimme ihailemaan rannalle huuhtoutunutta laivan hylkyä. Oppaamme kertoi tarinan siitä, kuinka laiva oli alunperin ollut Titanicia vastaava luksuslaiva ja risteillyt Australian ja Uuden Seelannin välillä. Myöhemmin laiva oli toiminut sodassa loukkaantuneiden toipumistukikohtana... Laiva vajoaa kokoajan enemmän hiekkaan, joten jossain vaiheessa tätä laivaa ei ole enää mahdollista nähdä.
Eli Creekin jälkeen menimme ihailemaan rannalle huuhtoutunutta laivan hylkyä. Oppaamme kertoi tarinan siitä, kuinka laiva oli alunperin ollut Titanicia vastaava luksuslaiva ja risteillyt Australian ja Uuden Seelannin välillä. Myöhemmin laiva oli toiminut sodassa loukkaantuneiden toipumistukikohtana... Laiva vajoaa kokoajan enemmän hiekkaan, joten jossain vaiheessa tätä laivaa ei ole enää mahdollista nähdä.
Päivän päätteeksi kävimme vielä Rockpoolseilla ja Indian Headilla. Rockpools oli kallioinen paikka beachin vieressä meren äärellä. Kallioiden päälle syntyy altaita merivedestä, joissa voi kylpeä. Tähän aikaan vuodesta näissä kivialtaissa ei ollut kovin paljon vettä. Silloin, kun vettä on enemmän, koko paikka on varmasti upea näky! Pystyimme kuitenkin kylpemään altaissa ja paikka oli silti kävimisen arvoinen.
Indian Head, joka oli lähellä Rockpoolseja oli ehkä upein paikka Fraserillä! Tämä paikka on kallion kieleke meren rannalla. Kielekkeeltä on mahdollista bongailla delfiinejä, valaita, kilpikonnia, haita... Kielekkeeltä näki myös pitkälle Fraser Islandin sisälle. Sieltä näki hiekkadyynit keskellä saarta ja dyynejä ympäröivää rehevää metsää ja metsää ympäröivät hiekkarannat! Upeaa!
Illasta saavuimme taas leirintäalueelle, teimme ruokaa... Illan päätteeksi päätimme poistua dingoaitojen ulkopuolelle ja kävellä rannalle pimeässä. Hiukan pelotti rapina metsässä ja toivoimme, että yhtään dingoa ei eksyisi matkallemme... Kuulimme rannalta ulvontaa... Kyseessä oli kuitenki ryhmä backbackereitä... :D Saavuimme turvassa sysipimeään rantaan, jossa muutama muukin porukka hengaili. Kun sammutimme taskulamput, näky taivaalle oli sanoinkuvaamaton! Kukaan meistä ei ollut ikinä nähnyt niin paljon tähtiä! Näky oli lähes epätodellinen. Täydellinen viimeinen ilta saarella!
Viimeisenä päivänä kävelimme lyhyen patikointiretken Great Sandy National Parkkiin Sand Blow nimiselle hiekkadyynialueelle ja Wabby järvelle. Järvi oli hiekkadyynien vieressä, mikä oli mahtava ja erikoinen näky! Hiekkadyynit olivat valtavat! Hiekka valuukin kohti järveä ja jossain vaiheessa hiekka peittää koko järven. Täällä otimme aurinkoa ja uiskentelimme. Tämän jälkeen kun pääsimme takaisin autoille, ryhmämme pojat olivat bonganneet viereisestä vessasta myrkyllisen käärmeen... Olisikohan ollut brown snake... iiik! Me ei uskallettu mennä sitä 'ihailemaan' :D Oli vissiin kohtuullisen vihaisen oloinen käärme, kun poikienkin piti jättää se lopen rauhaan...
Itsessään Fraser Island oli kaunis ja yllättävän iso saari. Oppaan ansiosta retki sujui vaivattomasti, kun hän osasi näyttää meille näkemisenarvoiset paikat. Retki oli täynnä upeita ihmisiä, jotka tekivät retkestämme ikimuistoisen. Upeista maisemista huolimatta parasta reissussa oli se, että tutustui kaikkiin noihin mahtaviin tyyppeihin ja sai nauraa silmät vedessä.
Viimeisenä iltanamme Rainbowlla vietimme vielä aikaa näiden Fraser-tyyppien kanssa, kunnes seuraavana päivänä oli aika jatkaa matkaa ja sanoa hyvästit.
Noh, matka jatkuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti